Inkscape (opas)

Kohteesta Linux-aktivaattori
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Inkscape logo 2.svg

Inkscape on vapaa, avoimen lähdekoodin vektoripiirto-ohjelma, joka soveltuu niin harraste kuin ammattilaiskäyttöönkin. Inkscape tukee useita tiedostomuotoja ja on pienen totuttelun jälkeen näppärä käyttää. Inkscapen oletustiedostomuoto on svg, jota esimerkiksi Wikipedia suosittelee piirrosgrafiikan, kuten kaavioiden, logojen ja karttojen tiedostomuodoksi.

Tämän tutorialin alkuosa käy läpi ohjelman perustoimintoja ja loppuosa painottuu ominaisuuksiin, joista on hyötyä matemaatikon työssä. Myös muut käyttäjät saattavat huomata jotkin näistä toiminnoista hyödyllisiksi.

Inkscapen omilta www-sivuilta:

An Open Source vector graphics editor, with capabilities similar to Illustrator, CorelDraw, or Xara X, using the W3C standard Scalable Vector Graphics (SVG) file format.

Inkscape supports many advanced SVG features (markers, clones, alpha blending, etc.) and great care is taken in designing a streamlined interface. It is very easy to edit nodes, perform complex path operations, trace bitmaps and much more. We also aim to maintain a thriving user and developer community by using open, community-oriented development.

Käytännön harjoituksia löytyy Inkscapen oman valikon kautta kohdasta Help > Tutorials.

Johdanto

Inkscape on vektoripiirto-ohjelma, eli sillä piirretyt kuvat koostuvat pisteistä, niiden välillä kulkevista kaarista sekä näin muodostettujen polkujen rajaamista pinnoista. Kuva muodostuu polkujen, pintojen, tekstien sekä muiden objektien kokonaisuutena, kun ne näytetään oikeassa järjestyksessä ja oikeilla paikoillaan. Objektit voivat olla vierekkäin tai päällekkäin. Ne voivat olla myös osittain tai kokonaan läpinäkyviä paljastaen niiden alla olevia toisia objekteja. Vektorigrafiikka soveltuu erityisesti kaavioihin ja muihin piirroskuviin.

Inkscape tukee useita tiedostomuotoja, joista sen omana, luonnollisimpana tiedostomuotona, toimii svg. Inkscape onkin kehitetty erityisesti W3C-organisaation määrittelemän XML-pohjaisen svg-standardin ympärille ja projektin tavoitteena on tuottaa mahdollisimman hyvin svg-standardin toteuttava piirto-ohjelma. Useat nykyaikaiset www-selaimet, kuten Firefox, Opera ja Safari, tukevat suoraan svg-tiedostoja. Internet Explorer ei tätä valitettavasti tue ilman erillistä pluginia Adobelta. Google on kuitenkin tuonut käyttöön JavaScriptiin perustuvan toteutuksen, joka tuo svg-tiedostot myös Internet Explorerin käyttöön.

Muita usein tarvittuja tiedostomuotoja, joita Inkscape osaa avata ja tallentaa ovat mm. eps, pdf ja ai sekä näiden lisäksi useita muita. Lisäksi Inkscapeen voi tuoda myös rasterikuvia ja siitä voi tallentaa kuvia png-muotoon.

Yksi Inkscapen tärkeimmistä itse piirtämiseen liittymättömistä ominaisuuksista on sen vapaus. Sen lisäksi, että se on saatavailla verkosta maksutta, on myös sen lähdekoodi avointa, joten kuka tahansa voi halutessaan tutustua ohjelman toimintaan sekä myös osallistua sen kehittämiseen. Inkscape on julkaistu GNU GPL-lisenssillä (versio 2).

Vektorit vs. bittikartta

Rasterikuva

Mitä eroa on vektorikuvilla ja bittikartta- eli rasterikuvilla?

Rasterikuva

  • ruudukko eri värisiä pisteitä
  • sopii kuviin, joissa on paljon yksityiskohtia
  • tarkkuus valittava etukäteen
  • Sopii valokuviin
Vektorikuva

Vektorikuva

  • kuva pisteinä ja niiden välisinä kaarina
  • kuvapisteiksi vasta paperille tai näytölle pyydetyllä tarkkuudella
  • aina tarkka
  • sopii piirroskuviin, karttoihin, kaavioihin, kuvaajiin, logoihin,...

Valokuva rasterina Valokuva vektoreiksi muutettuna

Tyypillisesti piirroskuvat sekä muut kuvat, joissa on paljon selkeitä ja säännöllisiä rajoja sekä tasaisia pintoja, sopivat hyvin vektorikuviksi. Toisaalta paljon epäsäännöllisiä yksityiskohtia sisältävät kuvat, kuten valokuvat, on parempi esittää rasterikuvina.

Selkeän kuvion tallentaminen vektorimuodossa vie myös vähemmän tilaa kuin sama kuvio (tarkkana) rasterikuvana, sillä vektorikuvaa varten riittää tallentaa vain muutamia pisteitä, polkujen suuntia kuvaavia vektoreita sekä polkujen ja pintojen värejä. Rasterikuvaa varten taas täytyy tallentaa jokainen kuvapiste. Kun kuvan sisältö käy monimutkaisemmaksi, kasvaa myös tallennettavan vektorikuvan koko.

Huomattavaa on, että myös vektorikuvat yleensä lopulta näytetään rasteripohjaisena joko näytöllä tai paperilla. Vektorikuvan etuna on siis se, että se muutetaan rasterikuvaksi aina vasta näytölle tai paperille tulostettaessa, jolloin sen tarkkuus on paras mahdollinen.

Käyttöliittymä

Inkscapessa kullakin avoinna olevalla tiedostolla on oma ikkunansa, joissa kaikissa ovat samat kontrollielementit.

Inkscape-kayttoliittyma.png

Inkscapen käyttöliittymä koostuu piirtoalueesta ja sen ympärille kootuista nappula- ja toimintopaneleista.

Heti menun alla on komentorivi, joka sisältää tiedostojen avaamiseen, tallentamiseen, tulostamiseen ym. käsittelyyn tarvittavat yleisimmät toiminnot, kopiointi-, leikkaus-, liimaus- ja kumouspainikkeet sekä painikkeet tärkeimpien dialogi-ikkunoiden avaamiseen. Tämä painikerivi on aina näkyvissä (ellei käyttäjä ole sitä erikseen piilottanut).

Ikkunan vasemmassa reunassa on työkalurivi, johon on sijoitettu 17 käytettävissä olevaa työkalua.

Komentorivin alla on valitun työkalun asetuksien säätöön tarvittava ominaisuusrivi. Sen sisältö vaihtuu valitun työkalun mukaan ja sen painikkeilla ja muilla elementeillä säädellään tarkemmin työkalun toimintaa.

Ikkunan alareunassa on väripaletti, josta on helppo valita piirretyille elementeille ja niiden reunaviivoille väri. Valittavissa on useita eri paletteja. Paletti on sivusuunnassa vieritettävä.

Paletin alla on lisäksi tilarivi, jossa Inkscape tiedottaa käyttäjää erilaisista tapahtumista. Tilarivin sisältö riippuu usein valitusta työkalusta. Esimerkiksi valintatyökalun ollessa käytössä, kertoo tilarivi valitun objektin ominaisuuksista. Tilarivi informoi käyttäjää myös käytettävissä olevista pikanäppäimistä. Esimerkiksi siitä, miten ctrl- ja shift-näppäimien pohjassa pitäminen vaikuttaa kyseisen työkalun toimintaan. Lisäksi tilariviä käytetään myös virheilmoitusten tulostamiseen, kun esimerkiksi pyydetyn toiminnon toteuttaminen ei jostain syystä onnistu.

Suuri osa painikeriveistä ja muista elementeistä on mahdollista piilottaa tai irrottaa omaksi "kelluvaksi" ikkunakseen.

Työkalujen käyttö

Kaikista 17 työkalusta käymme läpi suurimman osan. Keskitymme osittain työkaluihin ja osittain siihen, mitä niillä voidaan tehdä.

Objektit

Inkscape-toolbar-01-arrow.png

Kuvat koostuvat objekteista, joita voidaan manipuloida, siirrellä ja ryhmitellä tarpeen mukaan. Objektien käsittelyyn käytetään valintatyökalua, jolla manipuloitava objekti valitaan ja jolla objektin muotoa, kokoa ja asentoa voi muttaa objektin ympärille ilmestyvistä kahvoista.

Objeteja voidaan:

  • kopioida
  • siirrellä
  • skaalailla
  • kiertää
  • vääntää
  • peilata
  • ryhmitellä
  • pinota eri järjestyksiin

Kuvioita.svg

Polut

Objekti on yksinkertaisimmillaan polku, eli joukko pisteitä, jotka on yhdistetty janoilla tai kaarilla.

Polut-1.svg

Polku voi olla avoin tai suljettu. Se voi myös leikata itseään. Polulla on reuna ja sisäosa, joille voidaan määrätä värit erikseen. Ne voidaan myös jättää ilman väriä.

Polut-2.svg

Polun reunan paksuuden voi myös määrätä.

Poluille voi käyttää joukko-opin tuttuja boolen-operaatioita: unioni, erotus, leikkaus ja symmetrinen erotus (xor).

Polut-3-boole.svg

Erotuksessa päällimmäinen kuvio poistetaan alemmasta.

Objektin ei tarvitse muodostua yhdestä yhtenäisestä polusta.

Polut-4.svg

Osat voivat olla erillisiä tai leikata toisiaan. Leikkaavat osat joko kumoavat toisensa tai eivät käyttäjän valinnan mukaan.

Inkscape-toolbar-02-modify.png

Polkujen editointi tapahtuu siihen tarkoitetulla työkalulla. Tällä työkalulla voi siirrellä polkujen solmupisteitä ja muokata niiden välisten kaarien pyöreyttä. Kaaria muokataan joko tarttumalla hiirellä suoraan kaaresta taikka vääntelemällä solmuihin kiinnittyviä "kahvoja". Nämä kahvat kuvaavat suunnallaan solmusta lähtevän kaaren tangentin suuntaa. Kahvan pituus taas kuvaa "voimakkuutta", jolla kaari tähän suuntaan kaartuu.

Polut-5-edit.svg

Valmiit kuviot

Inkscape-toolbar-05-rectangle.png Inkscape-toolbar-06-3dbox.png Inkscape-toolbar-07-circle.png Inkscape-toolbar-08-polygons.png Inkscape-toolbar-09-spirals.png

Osalla työkaluista voidaan piirtää tietyn tyyppisiä valmiita kuvioita. Suorakaide-työkalulla onnistuu neliöiden ja suorakulmioiden lisäksi myös suunnikkaiden piirtäminen. Piirretty suorakulmio pitää vain vääntää vinoon valintatyökalulla. Kulmat on myös mahdollista pyöristää.

3D-laatikoita piirtävällä työkalulla saadaan aikaiseksi perspektiivillisiä laatikoita, joiden kolme katoamispistettä ovat valinnan mukaan joko äärellisiä tai äärettömän kaukana.

Ympyrät ja ellipsit-työkalulla onnistuu lisäksi ellipsin lohkojen ja kaarten piirtäminen. Sekä täytettyinä että täyttämättöminä toki.

Monikulmio-työkalu hallitsee säännölliset n-kulmiot sekä n-sakaraiset tähdet valinnaisella kokonaisluvulla n.

Spiraali-työkalulla piirretään spiraaleja. Spiraalin kasvunopeus on sädeltävissä.

Valmiit kuviot.svg

Vapaa piirto

Inkscape-toolbar-10-freehand.png Inkscape-toolbar-11-bezier.png Inkscape-toolbar-12-calligraph.png

Vapaaseen piirtämiseen Inkscapessa on tarjolla kolme työkalua, jotka kukin hoitavat tehtävänsä hieman erillä tavalla. Kynä-työkalu piirtää hiiren ohjauksen mukaan polkua. Kynä jättää automaattisesti jälkeensä polun solmuja tasaisin välimatkoin, melko tiheään, ja kytkee nämä sulavalla kaarella. Bezier-käyrällä taas käyttäjä kertoo eksplisiittisesti solmujen paikat ja halutessaan käyrän tangentin suunnan solmujen kohdalla.

Kolmas piirtotyökalu on kalligrafiakynä ja sen toiminta eroaa selkeästi kahdesta edellisestä. Kun kynä ja bezier-työkalu piirtävät polkua, piirtää kalligrafiakynä suljetun käyrän sisäosaa. Työkalun jälki on siis suljettu käyrä, jonka sisäosa muodostaa kynän jäljen.

Piirtokynat.svg

Tekstit

Inkscape-toolbar-14-text.png

Teksti-työkalulla voidaan kuvaan kirjoittaa tekstiä niillä fonteilla, joita järjestelmään on asennettu. Kuten muitakin objekteja, tekstiä voidaan venytellä ja pyöritellä mielen mukaan. Lisäksi tekstin voi asettaa kulkemaan valittua polkua pitkin. Tekstin sovittaminen onnistuu myös spiraaliin siinä kuin muihinkin polkuihin.

Tekstejä käytettäessä kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että tallennettua tiedostoa saatetaan tarkastella jollain muullakin tietokoneella kuin sillä, jolla kuva on luotu. Siksi kannattaa harkita kaksi kertaa ennen erikoisten fonttien käyttämistä. On mahdollista, että toisella koneella ei ole haluttua fonttia asennettuna, jolloin teksti näytetään jollain korvaavalla kirjasimella. Tätä ongelmaa voidaan kiertää muuttamalla tekstit poluiksi. Tällöin kuitenkin menetetään tekstin editoitavuus tekstinä. Svg-tiedostomuodossa on mahdollista upottaa fontit tiedostoon mukaan, mutta ainakaan toistaiseksi Inkscape ei vielä tue tätä mahdollisuutta.

Teksteja-inkscape.png

Diagrammit

Inkscape-toolbar-15-diagram.png

Diagrammi-työkalulla voi kätevästi piirtää graafeja, automaatteja sekä muita kaavioita. Työkalulla voi kytkeä jo piirrettyjä objektejä toisiinsa poluilla. Työkalun hienous piilee siinä, että kytkennän jälkeen objekteja voidaan siirrellä kuviossa uusiin paikkoihin ja kytkennät seuraavat mukana. Työkalulle on myös mahdollista ilmoittaa, että piirrettävän polun täytyy kiertää valittuja objekteja halutulla etäisyydellä, jolloin graafeista saadaan siistimpiä. Lisäksi työkalua voi myös pyytää sijoittelemaan toisiinsa kytketyt objektit mahdollisimman optimaalisella tavalla, jotta kuvio pysyisi selkeänä.

Diagrammit-inkscape.png

Värit

Helpointa objektin väri on valita ikkunan alareunan paletista. Valitun objektin sisäosan väri vaihtuu klikkaamalla paletista haluttua väriä hiiren nappulalla. Reunapolun värin vaihto tapahtuu vastaavasti, mutta pitämällä vaihtonäppäintä (shift) pohjassa väriä valitessa.

Inkscape-toolbar-17-colorpick.png

Objektin (tai sen reunan) väri on myös mahdollista kaapata jostain toisaalta kuvasta pipetti-työkalulla. Reunan väriä valitessa tulee pitää vaihtonäppäintä pohjassa samoin kuin paletista valittaessa.

Pipetti.svg

Inkscape-toolbar-16-gradient.png

Väriliuku tarkoitaa sitä, miten objektin väritys muuttuu vähitellen yhdestä väristä toiseen. Väriliuku voi tapahtua myös useamman värin kautta ja välillä olevien värien etäisyydet ovat säädettävissä. Väriliukua voi sovaltaa niin täyttöväriin kuin reunaväritykseenkin. Lineaarisen väriliu'un lisäksi liuku on mahdollista tehdä myös säteittäisesti.

Variliuut.svg

Tasot

Tasot (Layers) ovat hyödyllinen ominaisuus Inkscapessa. Tasot saa näkymään valikosta kohdasta "Layer > Layers..." (Taso > Tasot...) tai näppäinyhdistelmällä ctrl+vaihto+L. Tasoilla tarkoitetaan Inkscapessa samaa kuin monissa muissa grafiikkaa käsittelevissä ohjelmissa, kuten Photoshopissa tai Gimpissä. Tasot ovat kuin piirtoheitinkalvoja, joille objekteja voi kerätä ja jotka näytetään ruudulla päällekkäin. Ylemmällä tasolla olevat kuviot peittävät alemmalla tasolla olevat. Tason voi lukita (lukkokuvake), jolloin sillä olevia objekteja ei voi vahingossakaan editoida. Tason voi myös piilottaa näkyvistä silmää esittävää kuvaketta klikkaamalla. Tasojen hyödyllisyys tulee esiin erityisesti suurempia ja monimutkaisempia kuvia tehdessä, mutta myös silloin, kun kuva sisältää loogisesti erin tason elementtejä. Jos esimerkiksi ollaan piirtämässä samaan koordinaatistoon useampaa kuvaajaa, voi olla järkevää sijoittaa koordinaatisto alimmalle tasolle ja kukin kuvaaja omalle tasolleen. Tällöin samasta svg-tiedostosta on mahdollista tuottaa useita eri kuvia valitsemalla, mitkä tasot, eli mitkä kuvaajat, kulloinkin näytetään.

Laajennokset eli tehosteet (Effects)

Effects-inkscape.svg

Yksi Inkscapen vahvoista puolista on mahdollisuus tehdä siihen uusia laajennoksia. Laajennoksella tarkoitetaan Inkscapessa jollain ohjelmointikielellä rakennettua ulkopuolista ohjelmaa, lisäosaa, joka saa Inkscapelta pyytämänsä parametrit ja joka palauttaa Inkscapelle tuottamansa objektin. Inkscapen mukana tulee jo laaja kirjo valmiita laajennoksia erilaisiin käyttöihin. Laajennosten joukosta "Effects"-valikosta (Tehosteet) löytyy muun muassa viivakoodin generaattori, funktiopiirturi, LaTeX-kaavarenderöijä, L-systeemin piirtäjä, perspektiivityökalu ym.

Laajennoksia voi ohjelmoida myös itse ja erityisesti Python-kieli sopii tähän tehtävään. Suurin osa laajennoksista on ohjelmoitu tällä kielellä ja siksipä Windows-asennukseen sisältyykin myös Python-tulkki. Linuxiin asennettaessa luotetaan yleensä järjestelmän mukana tulleeseen Python-tulkkiin.

Osaan laajennoksista palaamme vielä myöhemmin.

Inkscape ja matematiikka

Seuraavaksi käymme läpi muutamia ominaisuuksia, joista voi olla hyötyä erityisesti matemaatikolle.

EPS-kuvat

Matemaattiset tekstit kirjoitetaan usein LaTeX-ladontajärjestelmällä, joka ottaa käytettävät kuvat mielellään eps-kuvina. Tämän tyyppiset kuvat ovat usein vieläpä kaavioita, kuvaajia tai graafeja, siis juuri sellaisia, joissa vektorigrafiikka on parhaimmillaan. Osa kuvista on helpointa piirtää alusta alkaen esimerkiksi Inkscapella. Joskus taas on tarpeen editoida jonkin toisen ohjelman, kuten Gnuplotin, Matlabin, Parin tai Octaven, tuottamaa kuvaa. Voi olla esimerkiksi tarpeen lisätä kuvaan selittävä kaava tai teksti taikka korostaa kaavioista jotain kohtaa jollain muulla tavalla. Myös näissä tilanteissa Inkscape osoittaa käyttökelpoisuutensa.

Oletuksena Inkscape osaa avata eps-kuvat editiotavaksi ja tallentaa lopputuloksen taas eps-kuvana. (Huom! Ubuntu 9.04 olevan paketointivirheen takia sen Inkscape ei oletuksena kykene avaamaan eps-tiedostoja. Virhe on korjattavissa, mutta harmillinen.)

Eps-kuvan avaaminen tapahtuu, kuten minkä tahansa muunkin Inkscapen tukeman kuvatiedoston avaaminen, "File"-valikon "Open"-valinnalla (Tiedosto > Avaa). Tallentaminen taas tapahtuu niin ikään "File"-valikon kohdasta "Save as..." (Tiedosto > Tallenna nimellä...) taikka kohdasta "Save a copy..." (Tallenna kopio...), ja valitsemalla tallennusmuodoksi eps-tiedoston. "Save a copy..."-vaihtoehto mahdollistaa tiedoston tallentamisen jollain muulla nimellä ilman, että editoitavan tiedoston nimi kuitenkaan vaihtuu.

Tässä kohdassa kannattaa ehkä huomioida, että yleensä editoinnit kannattaa tallentaa Inkscapen omassa svg-muodossa ja tarvittavat eps-kuvat tallentaa juuri tuollaisina kopioina. Silloin editoitava versio säilyy aina Inkscapen parhaiten ymmärtämässä muodossa. Toisinaan Inkscape saattaa joidenkin objektien kohdalla tallentaa svg-tiedostoon jotain ylimääräistä tietoa, josta voi olla hyötyä jatkoeditoinnin kohdalla. Tästä tulee esimerkki kohta, kun esittelemme Textext -laajennoksen.

Eps-save.png

Eps-muotoon tallennettaessa Inkscape kysyy yllä olevalla ikkunalla muutaman tarkentavan lisäkysymyksen. Ensimmäiseksi kysytään, tehdäänkö piirtoalueen reunoista eps-kuvalle "bounding box". Tämä on ehdottoman suositeltavaa. Bounding box antaa eps-kuvalle mittasuhteet, joiden mukaan LaTeX osaa sen asetella. Kun tähän kohtaan laittaa rastin, välttyy ikäviltä yllätyksiltä. Jotta piirtoalueen rajat ovat kuvan mukaiset, kannattaa ennen kuvan tallennusta valita koko piirros ja asettaa piirtoalue piirroksen kokoiseksi dokumentin asetuksista. Nämä asetukset löytyvät komentorivin oikeanpuoleisimmasta nappulasta esiin tulevasta ikkunasta ja tarvittava nappula on "Fit page to selection" (Sovita sivu valintaan).

Ikkunan toinen kysymys antaa mahdollisuuden muuttaa käytetyt tekstin kirjasimet poluiksi. Tämä on harkinnan arvoinen vaihtoehto, jos haluaa toimia varman päälle.

Kolmas valinta mahdollistaa kirjasinten upottamisen eps-tiedostoon. Tämä vaihtoehto ei toimi kaikilla kirjasimilla, mutta on toisinaan myös hyvä vaihtoehto, jota kannattaa kokeilla.

Graafit, automaatit ja kuvaajat

Kuten edellä jo mainittiin, on Inkscapen diagrammi-työkalu käytännöllinen graafien ja automaattien piirtoon erityisesti siksi, että niiden muokkaus onnistuu sujuvasti, koska sillä piirretyt solmujen kytkennät seuraavat mukana solmuja liikuteltaessa.

Funktiopiirturi-inkscape.png

Graafit-inkscape.png

Yksinkertaisten kuvaajien piirtämiseen Inkscapessa on laajennos Funktiopiirturi eli Function Plotter, joka löytyy "Effects"-valikosta kohdan "Render" alta (Tehosteet > Hahmonna).

Funktiopiirturissa ovat käytettävissä standardit Python-kielen matemaattiset funktiot. Ennen funktion piirtämistä pitää olla valittuna suorakaide, jota piirturi käyttää piirtoalustanaan.

LaTeX-kaavat

LaTeX-kaavojen lisäämiseen piirroksiin on käytettävissä kaksikin työkalua. Luultavasti enemmänkin. Nämä kaksi laajennosta ovat kuitenkin osoittautuneen erityisen hyviksi kahdesta eri syystä.

LaTeX-formula.png

Ensimmäinen laajennoksista on tehostevalikosta oletuksena löytyvä LaTeX-kaava (LaTeX formula). Sen paras puoli on juuri se, että se tulee Inkscapen mukana valmiina. Se on myös hyvin suoraviivainen ja helppokäyttöinen. Laajennoksen käynnistys tuo ruudulle pienen ikkunan, joka kysyy muodostettavan kaavan. Laajennos käännättää kaavan LaTeX:illa ja palauttaa kaavan Inkscapeen ryhmänä polkuja. Tämän tavan heikkona puolena on, että jos kaava vaatii editointia, pitää kaava luoda uudestaan ja korvata vanha objekti uudella.

TexText.png

Kehittyneempi tapa tuoda Inkscapeen LaTeX-sisältöä on suomalaisen Pauli Virtasen ohjelmoima Tex Text-laajennos. Tämä laajennos antaa käyttäjälle myös ikkunan, johon voi kirjoittaa LaTeX-sisältöä. Toisin kuin LaTeX-kaava-laajennosessa, voi Tex Text:iin kirjoittaa myös muuta LaTeX-sisältöä kuin vain kaavoja. Kaavoja varten täytyy muistaa lisätä matematiikkaympäristöstä kertovat $-merkit. Lisäksi Tex Text:lle voi kertoa myös erillisen tiedoston, josta se voi lukea preamble-tiedot, eli mahdollisesti tarvittavat \usepackage-komennot sekä muut alustuskomennot.

Tex Text -laajennoksen paras puoli on kuitenkin tuotetun objektin editoitavuus. Kun Tex Text tuottaa annetusta syötteestä LaTeX-kaavan (tai muun tekstin), tuottaa se ryhmän polkuja, kuten LaTeX-kaava -laajennoskin, mutta tämän lisäksi se tallentaa käytetyn LaTeX-koodin tuottamansa objektin metatietoihin. Näin on mahdollista myöhemmin valita kyseinen objekti, käynnistää Tex Text -laajennos uudelleen ja editoida kaava uuteen muotoon.

Tex Text:n heikkous on pieni ylimääräinen vaiva, joka sen asentamisesta koituu, koska se ei ole mukana Inkscapen asennuspaketissa. Sen käyttökelpoisuus kuitenkin korvaa vaivan moninkertaisesti.

L-systeemit

L-systeemit, eli Lindenmayer systeemit, ovat järjestelmiä, joissa annettuun aloitussanaan sovelletaan uudelleenkirjoitussääntöjä (kaikkialle yhtä aikaa) haluttu askelmäärä ja tutkitaan lopputuloksena saatavaa merkkijonoa. Inkscapessa on mukana laajennos, jolla voidaan tarkastella (deterministisiä) L-systeemejä graafisesti havainnollistaen. Laajennos laskee ensin systeemiä pyydetyn askelmäärän ja sen jälkeen esittää lopputuloksena saadun merkkijonon tiettyjen sääntöjen mukaisesti graafisesti. L-system löytyy valikosta kohdasta "Effects > Render" ("Tehosteet > Hahmonna").

L-systeemi-inkscape.png

Esiin tuleva ikkuna kysyy ensimmäiseksi Aksiooman ja Säännöt. Aksioomaksi syötetään aloitussana ja säännöiksi puolipisteellä erotettuina halutut uudelleenkirjoitussäännöt. Säännöt ovat muotoa, jossa yhtäsuuruusmerkin vasemmalla puolella on yksi kirjain ja oikealla puolella merkkijono, joksi tämä kirjain kuvautuu. Käytettävissä oleva aakkosto on seuraavanlainen piirtovaiheessa tulkittavinen merkityksineen:

A,B,C,D,E,F
piirrä yhden yksikön verran suoraan eteen päin
G,H,I,J,K,L
siirry yksi yksikkö suoraan eteen päin piirtämättä
+
käänny piirtosuunnassa oikealle
-
käänny piirtosuunnassa vasemmalle
|
käänny 180 astetta
[
laita nykyinen sijainti pinoon muistiin.
]
palaa pinon päällimmäiseen sijaintiin

Tämän joukon ulkopuolelle jääviä merkkejä käsitellään uudelleenkirjoitussääntöjen mukaan, mutta ne eivät vaikuta piirrosvaiheessa mitään.

Seuraavaksi kohdassa Järjestys (order, pahoittelemme huonoa käännöstä) kysytään haluttujen uudelleenkirjoitusaskelten määrä. Askeleen pituus kertoo yhden yksikön mittaisen piirtoaskeleen pituuden pikseleinä ja määrää siis piirrettävän kuvion koon. Satunnainen askel-kohdassa annettavalla prosenttiluvulla voi piirrokseen lisätä satunnaisuutta antamalla askeleen pituuden vaihdella tämän verran. Vasen kulma tarkoittaa miinus-merkillä tehtävien vasempien käännösten suuruutta asteina. Oikea kulma on vastaavasti plus-merkillä tehtävien oikeiden käännösten suuruus. Lisää satunnaisuutta voidaan kuvioon tuoda syöttämällä prosenttiluku kohtaan Satunnainen kulma.

Piirroksen tosiaikaista seurantaa ei yleensä kannata käyttä, sillä suuremmilla askelmäärillä voi laskenta todennäköisesti käydä raskaaksi.

Kuvan esimerkissä on esitetty tilanne, jossa lähtösana on A ja uudelleenkirjoitussäännöt ovat A=A-B ja B=+A. Käytännössä näillä säännöillä n:llä askeleella saadaan n:nnen Fibonaccin sanan määräämä piirros, jossa A-kirjaimella siirrytään yksi askel eteen päin ja B-kirjaimella käännytään ensin 90 astetta vasemmalle ja tämän jälkeen siirrytään yksi askel eteen päin.

L-systeemi-oksa.svg

Toisena esimerkkinä tarkastelemme oksamaista kuvaa, joka saadaan aikaan asettamalla aksioomaksi ++F ja uudelleenkirjoitussäännöksi F=FF-[-F+F+F]+[+F-F-F]. Näiden lisäksi vasemman käännöksen suuruus on 16 astetta ja oikean 12 astetta. Laskenta-askelten määräksi valittiin 3. Lopputulos näkyy oikealla olevassa kuvassa.

Seuraavassa kuvassa on kolme esimerkkiä lisää:

L-systeemit-dragon-penrose-sierpinski.svg

Geometriaa

Inkscapella voi myös havainnollistaa geometraa ja lineaarisia kuvauksia. Esimerkiksi kuvauksen

Inkscape-transform.png

Matriisi-kuvaus .svg

vaikutusta pisteille (x,y) voi havainnollistaa valikosta kohdasta "Kohde > Muunna..." (Object > Transform...) löytyvällä työkalulla, johon voi matriisi-välilehdelle syöttää matriisin ja vakiovektorin lukuarvot ja katsoa, miten muunnos vaikuttaa valittuun objektiin. Muunnosta tehtäessä origona on piirrosalueen vasen alanurkka.

Inkscapelle on varmasti helppoa keksiä muitakin sovelluksia geometrisessa opetuksessa ja havainnollistuksessa.

Slideshowt — JessyInk

Inkscapella onnistuu myös luentoesitysten teko. Perinteiset LaTeX-pohjaiset Prosper ja Beamer toki ovat käteviä omine vahvuuksineen. Inkscape vahvistettuna JessyInk- ja TexText-laajennoksilla tuo kuitenkin omat vahvuutensa. JessyInk on laajennos, joka lisää tuotettavaan svg-tiedostoon ripauksen javascriptiä, jolloin selaimella (Firefox, Opera, Safari, Chrome) avattu svg-tiedosto osaa käsitellä tiedostoa esityksenä. Esitystä katsottaessa oikea ja vasen nuolinäppäin siirtyvät esityksessä eteen ja taakse päin. I-näppäin antaa esityksestä yleiskuvan, jossa voi siirtyä nuolinäppäimillä ruudusta toiseen. D-näppäin siirtyy piirto ja esitystilojen välillä.

JessyInk on toteutettu siten, että kukin esitysruutu sijoitetaan omalle tasolleen sekä ruutujen yhteiset taustat omalle "masterslide"-tasolleen. JessyInkin osaamiin ominaisuuksiin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi mm. sivunumerointi, ruutujen väliset siirtymät, ruudulle yksi kerrallaan ilmestyvät objektit ja zoomaukset.

JessyInkin etuna on sen siirrettävyys, eli sillä tehdyn esityksen näyttämiseen riittää ainakin jokin mainituista selaimista.

Heikkoina puolina voidaan mainita esityksen huonohko tulostettavuus. Esitys on mahdollista tallentaa normaalin tallennusvalikon kautta "JessyInk zipped pdf output"-muodossa (kestää jonkin aikaa), jolloin tuloksena on zip-tiedosto, jonka sisällä on yksi pdf-tiedosto kustakin esityksen sivusta tai sivun efektien vaiheesta. Tämä toivottavasti korvautuu tulevaisuudessa yhdellä pdf-tiedostolla, jossa ovat kaikki sivut samassa.

Hyvän kuvan JessyInkin toiminnasta see esittelyesityksestä sekä Heathenx:n videoesityksestä. Jessyinkin asennuksen jälkeen esityksen tekemisen voi aloittaa vaikka käyttämällä valmista pohjaa.