KDE

Kohteesta Linux-aktivaattori
Versio hetkellä 3. maaliskuuta 2013 kello 14.58 – tehnyt PetriSalmela (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Cc-by-88x31.png
Tämän artikkelin lisenssi on
Creative Commons Nimeä 3.0 Muokkaamaton-lisenssi.

KDE SC on täyden työpöytäympäristön sisältävä vapaa ohjelmistokokonaisuus usealle käyttöjärjestelmälle.

Valo114-kde.png

KDE SC (Software Compilation) on yhteisnimitys kokonaisuudelle, joka koostuu KDE Plasma -työpöydästä (KDE Plasma Workspaces), KDE-ohjelmistoalustasta sekä suuresta joukosta KDE-sovellusohjelmia (KDE Apps). Kokonaisuutta kehittää KDE-yhteisö.

KDE:n kehitys alkoi vuonna 1996, jolloin todettiin, että Unix-tyyppisten järjestelmien ohjelmille kaivattaisiin yhtenäistä ulkoasua. Ratkaisuna syntyi KDE, joka oli alkujaan lyhenne sanoista Kool Desktop Environment (kool = cool), ja myöhemmin vain sanoista K Desktop Environment. Qt-kirjastoon pohjautuva KDE toi mahdollisuuden tehdä yhtenäiseen ulkoasuun pohjautuvia helppokäyttöisiä ohjelmia, joiden kontrollit toimivat keskenään samoin. Sittemmin projekti on siirtynyt käyttämään yhteisöstä nimeä KDE ja ohjelmistokokonaisuudesta lyhennettä KDE SC.

KDE-ympäristön näkyvimpiä osia ovat Plasma-työpöytä sekä ikkunanhallintaohjelma Kwin, jotka huolehtivat käyttöliittymän toteuttamisesta. Työpöytänä Plasma koostuu erilaisista sovelmista, plasmoideista, jotka voivat joko olla itse toiminnallisia tai sisältää muita plasmoideja. Esimerkiksi työpöydän tausta sekä paneelit ovat plasmoideja, jotka sisältävä muita plasmoideja, kuten kuvakkeita, valikoita, kellon, kalenterin, ikkunaluettelon ja niin edelleen. Tämä rakenne sekä lukuisa määrä erilaisia sovelmia mahdollistaa työpöydän joustavan muokkaamisen käyttäjän omien mieltymysten mukaan. Oletuksena Plasma-työpöytä on varsin vähäeleinen ja selkeä, tyhjä taulu, jonka käyttäjä voi itse täytää makunsa mukaan, jos haluaa.

Perinteisesti työpöydällä näytetään joukko käyttäjän kotihakemiston Desktop-kansiossa (tai Työpöytä-kansiossa) olevia kuvakkeita. KDE:n Plasma-työpöydällä tämä on oletuksena toteutettu siten, että työpöydällä on "Kansionäkymä"-plasmoidi (Folder View), joka näyttää sisältönään kyseisen kansion sisällön. Tämän toteutuksen erityisenä hyötynä on se, että plasmoidi on vain yksi muiden joukossa ja se on helppoa vaihtaa näyttämään jonkin toisen kansion sisällön. Samoin "Kansionäkymä"-plasmoideja voi olla työpöydällä useita ja niihin voi määritellä näkymään esimerkiksi kulloinkin meneillään olevan projektin tiedostot. Lisäksi on mahdollista asettaa näkymälle suodattimia, joilla kansiosta näytetään vain tietyn tyyppiset tiedostot. Jos työpöytäkuvakkeiden esittäminen tällä tavoin ei miellytä, on toki mahdollista valita myös perinteiden tapa näyttää kuvakkeet suoraan työpöydällä.

Työpöydän ulkoasun muokkaamiseen KDE-projektilla on käytössä kde-look.org-sivusto, johon yhteisö on tuottanut suuren määrän taustakuvia, plasmoid-tyylejä, ikkunoinnin tyylejä, kuvakekokoelmia sekä muuta ulkoasullista materiaalia. Sivuston käyttö on integroitu suoraan KDE:n käyttöliittymään siten, että esimerkiksi työpöydän taustakuvaa vaihtaessa "Hae uusia taustakuvia"-nappia painamalla esiin tulee luettelo kde-look.org-sivustolta löytyvistä taustakuvista, joita on mahdollista selata esimerkiksi arvostelujen ja latausmäärien mukaisessa järjestyksessä ja joita voi tästä listasta asentaa omaan käyttöön vain nappia painamalla. Samalla tavoin plasmoidien tyylit, ikkunointityylit, kuvakekokoelmat ja väriteemat ovat ladattavissa suoraan niiden vaihtoon käytettävän työkalun kautta menemättä erikseen selaimella kde-look.org-sivustolle. Myös uusien plasmoidien lataaminen kde-apps.org-sivustolta hoituu samaan tapaan.

Konqi-official-logo-aboutkde-150x250.png

Plasma-työpöytä tarjoaa oletuksena käyttöön kaksi virtuaalityöpöytää joilla auki olevia ikkunoita voi ryhmitellä helpommin hallittaviksi kokonaisuuksiksi. Virtuaalityöpöytien määrää voi joustavasti lisätä ja vähentää oman tarpeen mukaan. Oletuksena Plasma-työpöydän alapalkissa on perinteisen kaltainen aukiolevien ohjelmien lista, joka osaa tarvittaessa niputtaa saman ohjelman erilliset ikkunat yhden valinnan taakse sekä näyttää valinnan mukaan ikkunat joko kaikilta tai vain valitulta työpöydältä. Vaihtoehtona tälle voi toki käyttää myös "Kuvakenäkymä"-plasmoidia, joka näyttää auki olevat ohjelmat samaan tyyliin, kuin monet muutkin nykyiset työpöydät (Ubuntun Unity, Windows 7, Mac OS X) vain yhtenä kuvakkeena. Auki olevan ohjelman kuvakkeen voi hiiren oikean näppäimen takaa valita pysymään näkyvissä käynnistyskuvakkeena myös ohjelman ollessa suljettuna.

Plasma-työpöytä sisältää lisäksi ominaisuuden nimeltä Aktiviteetit (Activities), jolla on mahdollista muodostaa useampi erilainen rinnakkain käytettävä työpöytänäkymä. Käyttäjä voi esimerkiksi luoda erillisen aktiviteetin työkäyttöön ja toisen vapaa-ajalle. Tällöin työkäyttöön tarkoitettu aktiviteetti voi sisältää työpöydällä esimerkiksi kansionäkymät sillä hetkellä käynnissä oleviin työprojekteihin sekä kuvakkeita työssä tarvittaviin ohjelmiin, kun taas vapaa-ajalle tarkoitettu aktiviteetti voi ulkoasultaan näyttää aivan toisenlaiselta. Kuhunkin aktiviteettiin avatut ikkunat näkyvät vain siinä, jos niin halutaan. Aktiviteetteja voi hyödyntää myös yhdessä virtuaalityöpöytien kanssa, jolloin kullekin virtuaalityöpöydälle on mahdollista valita eri plasmoideja.

Työpöytäkäyttöön suunnatun Plasma Desktop -ympäristön lisäksi KDE Plasma Workspaces tarjoaa rinnakkaiset Plasma Netbook ja Plasma Active -toteutukset. Näistä ensimmäinen on suunnattu rajallisella näyttötilalla varustettuihin miniläppäreihin (netbooks) ja jälkimmäinen tablettikäyttöön. Nämä Plasman kolme toteutusta muodostavat siis kolme eri käyttöyhteyteen suunnattua näkymää samaan käyttöympäristöön.

Työpöydän lisäksi KDE-ohjelmistokokoelma sisältää suuren määrän tietokoneen peruskäytössä tarvittavia ohjelmia, joilla on yhtenäinen ulkoasu ja käyttölogiikka. Näitä ovat esimerkiksi Konqueror- ja Rekonq-www-selaimet, Okular-katseluohjelma pdf-tiedostoille sekä monille muille dokumenttityypeille, Gwenview-kuvankatselin, Dolphin-tiedostonhallinta, Amarok-musiikkisoitin, DigiKam-albumiohjelma, Kate-tekstieditori, Kontact-kokonaisuus sähköpostien, kalenterin, yhteystietojen yms. hallintaan sekä Marble-karttaohjelma. Myös pelejä löytyy melko laaja valikoima. KDE-ympäristön kanssa toimivat toki myös kaikki muut samalla käyttöjärjestelmällä käytettävissä olevat ohjelmat, jotka voivat kuitenkin ulkoasultaan poiketa jonkin verran KDE-ohjelmista. Silti esimerkiksi gtk-pohjaiset ohjelmat KDE pyrkii näyttämään mahdollisimman saman kaltaisella teemalla kuin KDE-ohjelmat.

Tekniseltä puolelta KDE-ohjelmistoalusta pyrkii yhtenäistämään esimerkiksi multimedian ja erikoislaitteiston, kuten piirtopöydän, käsittelyn niin, että yksittäisen KDE-ohjelman tekijän ei tarvitse huolehtia niiden toteutuksesta. Näin esimerkiksi musiikkisoittimen tekijän ei tarvitse itse toteuttaa vaikkapa ogg-, mp3- ja flac-tiedostomuotojen tukea vaan hän voi käyttää KDE-ohjelmistoalustan Phonon-multimediajärjestelmän tarjoamaa toteutusta. Toinen erinomainen KDE:n tarjoama ominaisuus on KIO (KDE Input/Output), joka mahdollistaa sen, että mikä tahansa KDE-ohjelma pystyy avaamaan ja käsittelemään tiedostoja minkä tahansa KIO:n tukeman käytännön (protokollan) kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi Gwenview-kuvankatseluohjelmalla voi avata kuvan suoraan ssh-yhteyden yli toiselta koneelta tai http-yhteydellä halutusta www-osoitteesta. Samoin Kate-tekstieditorilla voi muokata vaikka html-tiedostoa suoraan palvelimella ssh- tai ftp-yhteyden kautta. KIO tukee useita protokollia, kuten: http, ftp, smb, ssh, fish, sftp, svn ja tar.

KDE:n taustalla käytetyn Qt-kirjaston ansiosta se on melko laajalti sovitettavissa usealle alustalle. Pitkälti samoin toimiviin Unix-tyyppisiin järjestelmiin KDE-ympäristö on helposti saatavilla. Lisäksi ympäristöstä on kokeiluasteella olevat versiot myös Windows- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmille.

Kotisivu
http://kde.org
Lisenssi
GNU LGPL (ja muita)
Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, Solaris sekä kokeiluasteella Windows ja Mac OS X
Asennus
Asennuspaketit löytyvät Linux-jakeluihin tyypillisesti paketinhallinnan kautta. Osa jakeluista käyttää KDE-ohjelmia oletuksena, josaan ne ovat asennettavissa jälkikäteen. Esimerkiksi Ubuntun voi asentaa suoraan KDE-käyttöliittymällä käyttäen Kubuntu-versiota taikka asentaa KDE:n jälkikäteen kubuntu-desktop -paketilla.
Käyttöohjeet
KDE-yhteisön tuottamia ohjeita ja tutorialeja löytyy KDE UserBase-sivustolta myös suomeksi. (englanniksi)
Logo ja Konqi-maskotti
Lähde: http://www.kde.org/stuff/clipart.php
Copying of the KDE Logo is subject to the LGPL copyright license.
KDE, K Desktop Environment and the KDE Logo are trademarks of KDE e.V.


Teksti: Pesasa
kuvakaappaukset: Pesasa