Avoin Elämä

“Avoin Elämä: Näin toimii Open Source” on avoin kirja, joka kertoo avoimen lähdekoodin yhteisöjen ja järjestelmien toimintatavoista sekä taustoista.

Avoin Elämä -kirja on Henrik Ingon kirjoittama vuonna 2005 julkaistu avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti julkaistu kirja avoimesta lähdekoodista. Kirja ja sen muokattavissa oleva raakamateriaali on ladattavissa sen kotisivuilta. Kirjan voi myös ostaa painettuna. Kirja valottaa avoimen lähdekoodin projektien periaatteita, toimintatapoja ja taustoja sekä pohtii samojen menetelmien ja arvojen soveltamista muuhunkin kuin ohjelmointiin. Kirja aloittaa pohtimalla ihmisten usein vaistomaistakin halua nostaa osaamisensa ja omistamiensa asioiden arvoa pihtaamalla niitä. Kirjoittaja vertaa jakamisen antamia mahdollisuuksia pihtaamisen vaikutuksiin. Kirja herättää kysymyksen: “Mitä hyötyä on kaikista niistä pihdatuista tiedoista, taidoista ja materiaaleista, joista kukaan ei koskaan pääse hyötymään vain sen takia, ettei niiden omistaja halua kenenkään hyötyvän niistä ilmaiseksi?”

“Ovatko ranskalaiset maanviljelijät hyypiöitä? Nörtitkö rohkeita? Laiskuus on hyvä asia? Miksi Stephen King jätti jännärin viimeisen luvun kirjoittamatta? Mitkä bisnesmallit selvisivät hengissä internet-kuplan puhjettua? Muurahaiset sähläävät ja Harry Potterista taiotaan saksalainen ja monta muuta mielenkiintoista ja opettavaista tarinaa.” — kirjan takakansi

Kirjoittaja esittelee, miten avoimen lähdekoodin maailmassa monet toimintatavat poikkeavat perinteisistä, mutta näyttävät toimivan omassa ympäristössään erinomaisesti. Miten esimerkiksi diktatuuri onkin varsin toimiva hallintotapa monessa avoimen lähdekoodin projektissa juuri vapaiden lisenssien vuoksi. Projektin johtaminen voi olla suoraviivaista ilman turhia äänestyksiä, mutta toisaalta johtajan linjaan tyytymättömät ovat vapaita kopioimaan projektin, jatkamaan omaa haaraansa itse toivomaansa suuntaan ja jättämään kelvottoman diktaattorin johtamaan tyhjää projektia.

Kirjassa käydään myös läpi useita bisnesmalleja, joita voidaan soveltaa avoimen lähdekoodin tuotteiden kanssa. Malleja käydään läpi useiden esimerkkitapausten kanssa eräänlaisina tapausanalyyseinä. Kirjan tämä osuus valottaakin samalla myös aika hyvin avoimen lähdekoodin historiaa. Tässä kohtaa kirjasta huomaa, että sen kirjoittamisesta on jo useampi vuosi, sillä maailma on noista vuosista ehtinyt muuttua jo jonkin verran. Silti avoimen lähdekoodin periaatteet ovat hyvin säilyttäneet ja avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmistoja on alkanut löytyä entistä useammista paikoista. Esimerkiksi suurin osa älypuhelimista pohjautuu Linuxiin ja yleisimmät selaimet pohjautuvat joko Mozillan Geckoon tai WebKit-selainmoottoriin.

Kirjassa pohditaan lopuksi mahdollisuutta soveltaa avoimen lähdekoodin toimintamalleja muille aloille ja esitellään muun muassa Creative Commons -lisenssit, jotka sopivat ohjelmistoille suunnattuja lisenssejä paremmin muiden alojen teosten lisensointiin. Kirjassa mainitaan myös oppimateriaalit, joiden tekemiseen ja käyttöön avoimen lähdekoodin mallit sopivat erinomaisesti. Myös sähköisistä kirjoista kertovassa osuudessa näkyy, miten nopeasti kehitys on mennyt eteenpäin, sillä kirjan kirjoittamisen jälkeen markkinoille on tullut suuri joukko erilaisia lukulaitteita ja tablettitietokoneita, joiden avulla sähköisten kirjojen lukeminen on nykyään huomattavasti mukavampaa kuin kirjassa mainittu tietokoneen näytöltä lukeminen.

Kotisivu
http://avoinelama.fi/

http://openlife.cc/ (englanniksi)

Lisenssi
Public domain (tekstit pois lukien epilogi)

CC-BY-SA (kannen kuva)

Kirjan ostaminen
Kirjan kotisivuilta

BookPlus